keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Viimeinen erä ennen lopetusta

Kausi lähenee loppuaan ja kasvihuoneessa on vielä paljon satoa kypsymättä. Lopetusta ennen olisi hyvä saada satoa mahdollisimman paljon kypsäksi. Sadon kypsymistä voi vauhdittaa muutamilla toimilla. Kaliumia määrää voi lisätä ja typen tasoa tiputtaa. Typpeä ei kuitenkaan kannata tiputtaa liiaksi, jottei sillä ole käänteistä vaikutusta. Kaliumia saadaan lisää N-K, P-K tai K-S yhdisteillä. Näitä löytyy suoraan suurimmista maatalouskaupoista. Näiden yhdisteiden etu on alhainen hinta ja se etteivät ne sisällä lainkaan muita pää-, sivu- ja hivenravinteita. Itse olen käyttänyt taimivaiheesta saakka typpi-kalium lisää, joten loppua kohden ainoastaan nostan sen määrää.

cof

Koska ilmat alkavat olla kosteita ja varsinkin yöt ovat kosteita ja viileitä, edistävät nämä homesienten kasvua. Härmä onkin tuttu ilmestys syksyn myötä. Nokihärmä on myös yleinen, joka tulee kasvustoon kirvojen myötä ja kasvaa kirjojen erittämässä mesikasteessa. Seisova ilma onkin omiaan edistämään kosteuden viipymistä kasvustossa ja näin edesauttaa härmien kasvua. Kosteuden poisto kasvihuoneesta on haastavaa, mutta tuuletus on lähes helpoin keino. Aamulla kasvihuoneen kosteus on korkeimmillaan. Lämmön noustessa kasvihuoneen sisällä ja seinien ollessa vielä viileitä, kosteus tiivistyy viileille pinnoille. Tällöin kasvihuoneen luukut kannattaa aukaista, jolloin kosteus lähtee hälvenemään suhteellisen nopeasti. Jos luukkujen aukaisu ei ole mahdollista turhan matalan ulkolämpötilan takia, kannattaa kasvihuonetta lämmittää hetki. Kasvihuoneen lämmittäminen onkin tehokas tapa pitää liiallinen kosteus loitolla. Kun tähän yhdistetään puhallus ja ilman voimallinen kierrätys, pysyy kasvusto helposti kuivempana. Pelkkä ilman liikuttaminen kasvihuoneessa helpottaa tilannetta, mutta todellisuudessa se ei laske juurikaan kosteutta. Kastelut kannattaa ajoittaa aamuun tai aamupäivään, jolloin kasvualustan pinnasta ehtii haihtumaan suurin kosteus pois ennen iltaa ja yötä. Lämpiminä syyspäivinä tuulettaa voi päivisin ja ilmaa voi kierrättää taukoamatta. Kun kasvihuoneen lämpö tippuu alle 15-17°C kannattaa aloittaa ylläpitolämmitys.

Jotta ilma liikkuisi paremmin kasvustossa, kannattaa kasveista poistaa turhaa lehtimassaa. Ensimmäiseksi kannattaa poistaa suuret, vanhat ja vioittuneet lehdet. Lämmityksen ja kosteudenpoiston myötä myös vihannespunkkien olot paranevat kasvustossa ja kasvustoa kannattaa samalla tarkkailla punkkien vioituksilta. Syksyn myötä myös muut tuholaiset hakeutuvat kasvihuoneeseen ja tekevät tuhojaan salakavalasti. Kirvojen ensimmäinen merkki on mesikaste, joka muuttuu pian nokihomeeksi eli nokihärmäksi. Ansarijauhiaisetkaan ei ole outo ilmestys syksyisessä kasvustossa. Tuholaisherkkyys riippuu paljon kasvihuonetta ympäröivästä kasvillisuudesta ja monimuotoinen kasvillisuus kasvihuoneen ympärillä ei ole ainakaan helpotus kasvihuoneen näkökulmasta. Ideaalitilanteessa kasvihuoneen lähellä ei ole muuta kasvillisuutta. Pienillä pensasaitojen aitaamilla tonteilla tämä on kyllä mahdottomuus. Marjapensaat ja orapihlaja-aita suosivat kirvoja. Jostain syystä alppiruusut ovat taas ansarijauhiaisten mieleen. Punkit viihtyvät taas monissa muissa kasvustoissa ja leviävät  kävellen maatapitkin, kasvista kasviin tai lentäen ilmavirtausten mukana.

cof
Vihannespunkkien vioituksia lehdissä.

cof
Nokihome on merkki kirvoista.


Kun huonot lehdet on poistettu kasvustosta, voikin alkaa järjestelmällisempi leikkuu. Leikkuun yhteydessä kannattaa poistaa kypsä sato. Tämän jälkeen riippuen arvioidusta loppukauden pituudesta, leikataan kukat ja pienet raakileet pois kasvustosta. Hieman omasta arvioinnista riippuen, pienempiä raakileita voi toki jättää, mutta samalla tulee huomioida kasvamisen ja kypsymisen hidastuneisuus valon ja lämmön puutteesta. Jos kautta ei arvioi olevan enää pitkääkään jäljellä, kannattaa kasvustoon jättää vain isot raakileet. Näin ollen isolle raakileelle jätetään lehtipari ja kaikki muu sen edestä leikataan pois. Jos kasvissa ei ole enää satoa jäljellä, kannattaa se poistaa muonavahvuudesta kohti kompostia. Leikkuun yhteydessä puskista kannattaa poistaa myös lisää lehtiä ilmavuuden lisäämiseksi. Liiallisuuksiin ei toki kannata mennä, koska lehdet ovat myös yhteyttävää massaa ja näin ollen myös edistävät kypsymistä. Nokihomeiset lehdet kannattaa poistaa, koska nokihome estää yhteyttämisen. Jos nokihometta esiintyy pienellä alalla ja kasvissa on paljon satoa tai kasvin kokee muutoin tärkeäksi, lehtiä voi pestä emäksisellä pesuaineella. Tähän käy mm. fairy tai mäntysuopa. Pesuveteen voi lisätä myös kaliumsilikaattia (agrikäyttöön tarkoitettu) tai kalkkia nostamaan pH:ta. Pelkkä pesuneste ei yksinään riitä poistamaan nokihometta, vaan lisäksi tarvitaan mekaanista pesua.
Turhan lehtimassan poisto kannattaa tehdä myös tomaateille ja kurkuille. Tarvittaessa ne voi myös laskea alemmas katon rajasta. Kurkuista kannattaa poistaa uudet sivuhaarat ja erityisesti härmän vaivaamat lehdet. Tomaatilta poistetaan vioittuneet ja huonot lehdet ja alimmaisen tertun alta voi poistaa kaikki lehdet.

 IMG_1709-170410RAW

Kun kasvustoa on perattu ja kypsä sato kerätty, on todennäköisesti samalla poistettu lukuisia tuholaisia. Tämän jälkeen kasvusto on hyvä käsitellä vihannespunkkien varalta Carbon Kick Boosterilla. Jos punkeista ei ole näkynyt viitteitä, kannattaa kasvustot (erityisesti lehtien alapinnat!) käsitellä 0,5% liuoksella. Jos vihannespunkeista näkyi viitteitä, kasvustot kannattaa käsitellä vahvemmalla 1% liuoksella. Vahvempaan torjuntaan kannattaa lisätä vielä kaksi 0,5% ruiskutusta 2-3 päivän välein ensimmäisestä ruiskutuksesta. Jos kasvustossa oli myös kirvoja, kannattaa ruiskutus tehdä pyretriinipohjaisella torjunta-aineella. Ruiskutus kannattaa ajoittaa aamuun, jottei kasvusto jää turhaan yöksi märäksi. Jos käytössä on lämmitys, voi ruiskutuksen tehdä myös iltaa vasten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...