keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Viimeinen erä ennen lopetusta

Kausi lähenee loppuaan ja kasvihuoneessa on vielä paljon satoa kypsymättä. Lopetusta ennen olisi hyvä saada satoa mahdollisimman paljon kypsäksi. Sadon kypsymistä voi vauhdittaa muutamilla toimilla. Kaliumia määrää voi lisätä ja typen tasoa tiputtaa. Typpeä ei kuitenkaan kannata tiputtaa liiaksi, jottei sillä ole käänteistä vaikutusta. Kaliumia saadaan lisää N-K, P-K tai K-S yhdisteillä. Näitä löytyy suoraan suurimmista maatalouskaupoista. Näiden yhdisteiden etu on alhainen hinta ja se etteivät ne sisällä lainkaan muita pää-, sivu- ja hivenravinteita. Itse olen käyttänyt taimivaiheesta saakka typpi-kalium lisää, joten loppua kohden ainoastaan nostan sen määrää.

cof

Koska ilmat alkavat olla kosteita ja varsinkin yöt ovat kosteita ja viileitä, edistävät nämä homesienten kasvua. Härmä onkin tuttu ilmestys syksyn myötä. Nokihärmä on myös yleinen, joka tulee kasvustoon kirvojen myötä ja kasvaa kirjojen erittämässä mesikasteessa. Seisova ilma onkin omiaan edistämään kosteuden viipymistä kasvustossa ja näin edesauttaa härmien kasvua. Kosteuden poisto kasvihuoneesta on haastavaa, mutta tuuletus on lähes helpoin keino. Aamulla kasvihuoneen kosteus on korkeimmillaan. Lämmön noustessa kasvihuoneen sisällä ja seinien ollessa vielä viileitä, kosteus tiivistyy viileille pinnoille. Tällöin kasvihuoneen luukut kannattaa aukaista, jolloin kosteus lähtee hälvenemään suhteellisen nopeasti. Jos luukkujen aukaisu ei ole mahdollista turhan matalan ulkolämpötilan takia, kannattaa kasvihuonetta lämmittää hetki. Kasvihuoneen lämmittäminen onkin tehokas tapa pitää liiallinen kosteus loitolla. Kun tähän yhdistetään puhallus ja ilman voimallinen kierrätys, pysyy kasvusto helposti kuivempana. Pelkkä ilman liikuttaminen kasvihuoneessa helpottaa tilannetta, mutta todellisuudessa se ei laske juurikaan kosteutta. Kastelut kannattaa ajoittaa aamuun tai aamupäivään, jolloin kasvualustan pinnasta ehtii haihtumaan suurin kosteus pois ennen iltaa ja yötä. Lämpiminä syyspäivinä tuulettaa voi päivisin ja ilmaa voi kierrättää taukoamatta. Kun kasvihuoneen lämpö tippuu alle 15-17°C kannattaa aloittaa ylläpitolämmitys.

Jotta ilma liikkuisi paremmin kasvustossa, kannattaa kasveista poistaa turhaa lehtimassaa. Ensimmäiseksi kannattaa poistaa suuret, vanhat ja vioittuneet lehdet. Lämmityksen ja kosteudenpoiston myötä myös vihannespunkkien olot paranevat kasvustossa ja kasvustoa kannattaa samalla tarkkailla punkkien vioituksilta. Syksyn myötä myös muut tuholaiset hakeutuvat kasvihuoneeseen ja tekevät tuhojaan salakavalasti. Kirvojen ensimmäinen merkki on mesikaste, joka muuttuu pian nokihomeeksi eli nokihärmäksi. Ansarijauhiaisetkaan ei ole outo ilmestys syksyisessä kasvustossa. Tuholaisherkkyys riippuu paljon kasvihuonetta ympäröivästä kasvillisuudesta ja monimuotoinen kasvillisuus kasvihuoneen ympärillä ei ole ainakaan helpotus kasvihuoneen näkökulmasta. Ideaalitilanteessa kasvihuoneen lähellä ei ole muuta kasvillisuutta. Pienillä pensasaitojen aitaamilla tonteilla tämä on kyllä mahdottomuus. Marjapensaat ja orapihlaja-aita suosivat kirvoja. Jostain syystä alppiruusut ovat taas ansarijauhiaisten mieleen. Punkit viihtyvät taas monissa muissa kasvustoissa ja leviävät  kävellen maatapitkin, kasvista kasviin tai lentäen ilmavirtausten mukana.

cof
Vihannespunkkien vioituksia lehdissä.

cof
Nokihome on merkki kirvoista.


Kun huonot lehdet on poistettu kasvustosta, voikin alkaa järjestelmällisempi leikkuu. Leikkuun yhteydessä kannattaa poistaa kypsä sato. Tämän jälkeen riippuen arvioidusta loppukauden pituudesta, leikataan kukat ja pienet raakileet pois kasvustosta. Hieman omasta arvioinnista riippuen, pienempiä raakileita voi toki jättää, mutta samalla tulee huomioida kasvamisen ja kypsymisen hidastuneisuus valon ja lämmön puutteesta. Jos kautta ei arvioi olevan enää pitkääkään jäljellä, kannattaa kasvustoon jättää vain isot raakileet. Näin ollen isolle raakileelle jätetään lehtipari ja kaikki muu sen edestä leikataan pois. Jos kasvissa ei ole enää satoa jäljellä, kannattaa se poistaa muonavahvuudesta kohti kompostia. Leikkuun yhteydessä puskista kannattaa poistaa myös lisää lehtiä ilmavuuden lisäämiseksi. Liiallisuuksiin ei toki kannata mennä, koska lehdet ovat myös yhteyttävää massaa ja näin ollen myös edistävät kypsymistä. Nokihomeiset lehdet kannattaa poistaa, koska nokihome estää yhteyttämisen. Jos nokihometta esiintyy pienellä alalla ja kasvissa on paljon satoa tai kasvin kokee muutoin tärkeäksi, lehtiä voi pestä emäksisellä pesuaineella. Tähän käy mm. fairy tai mäntysuopa. Pesuveteen voi lisätä myös kaliumsilikaattia (agrikäyttöön tarkoitettu) tai kalkkia nostamaan pH:ta. Pelkkä pesuneste ei yksinään riitä poistamaan nokihometta, vaan lisäksi tarvitaan mekaanista pesua.
Turhan lehtimassan poisto kannattaa tehdä myös tomaateille ja kurkuille. Tarvittaessa ne voi myös laskea alemmas katon rajasta. Kurkuista kannattaa poistaa uudet sivuhaarat ja erityisesti härmän vaivaamat lehdet. Tomaatilta poistetaan vioittuneet ja huonot lehdet ja alimmaisen tertun alta voi poistaa kaikki lehdet.

 IMG_1709-170410RAW

Kun kasvustoa on perattu ja kypsä sato kerätty, on todennäköisesti samalla poistettu lukuisia tuholaisia. Tämän jälkeen kasvusto on hyvä käsitellä vihannespunkkien varalta Carbon Kick Boosterilla. Jos punkeista ei ole näkynyt viitteitä, kannattaa kasvustot (erityisesti lehtien alapinnat!) käsitellä 0,5% liuoksella. Jos vihannespunkeista näkyi viitteitä, kasvustot kannattaa käsitellä vahvemmalla 1% liuoksella. Vahvempaan torjuntaan kannattaa lisätä vielä kaksi 0,5% ruiskutusta 2-3 päivän välein ensimmäisestä ruiskutuksesta. Jos kasvustossa oli myös kirvoja, kannattaa ruiskutus tehdä pyretriinipohjaisella torjunta-aineella. Ruiskutus kannattaa ajoittaa aamuun, jottei kasvusto jää turhaan yöksi märäksi. Jos käytössä on lämmitys, voi ruiskutuksen tehdä myös iltaa vasten.

tiistai 29. elokuuta 2017

Kylvä karhunlaukka nyt!

Harvoin tulee ajatelleeksi, että syksykin voi olla hyvää aikaa kylvöksille. Laukat vaativat pääsääntöisesti kylmäkäsittelyn ja tästä syystä ne voi olla hyvä kylvää jo syksyllä tulevaa kevättä silmällä pitäen.

IMG_20170823_191900

Karhunlaukka on eteläisessä Suomessa luonnonvaraisesti esiintyvä sipulikasvi. Sitä esiintyy Ahvenanmaalla suhteellisen yleisesti, mutta siellä se on rauhoitettu. Karhunlaukan löytää keväällä helpoiten sen kukinnan aikaan touko-kesäkuussa. Sitä voi löytää lehdoista, lehtoniityistä ja purolaaksoista. Karhunlaukka vaatii mehevän ja multaisan maan.

IMG_20170823_192119

Oma kokemus karhunlaukasta liittyy vain kylvöihin. Karhunlaukkaa voi kylmää myös keväällä, mutta tällöin se vaatii erillisen kylmäkäsittelyn. Vaikka karhunlaukka pitäisi olla helppo ja varma itämään, en saanut sitä idätettyä ohjeiden ja muutaman muun konstien siivittämänä. Nyt kevään kylvörumbaa yritetään hieman pienentää ja helpottaa laittamalla karhunlaukat itämään jo syksyllä. Yrttipenkissä ne saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn.

IMG_20170823_191915

IMG_20170823_192016

lauantai 26. elokuuta 2017

Karsintaa ja siivousta

Kasvihuoneessa on kärsitty jonkin verran syksyn mukanaan tuomista ongelmista. Nyt kun ilmojen luvataan ainakin hetkellisesti viilenevän, oli hyvä hetki karsia kasvustoa ja siivota paikkoja.

Ensimmäiseksi kasvihuoneesta sai luvan lähteä ananaskirsikat. Niitä riivasi nokihome ja kirvat. Olen saanut kumpiakin aisoihin, mutta työ tuntuu kuitenkin toivottomalta. Ananaskirsikan sato ei missään nimessä ollut vielä kypsää, mutta ne näyttävät kypsyvän myös poimittuna sisällä. Ananaskirsikoiden kanssa on ollut paljon ongelmia ja ne näyttävät kulminoituvan kohdallani alkuun ja loppuun. Ainakin ne tuntuvat olevan kirvamagneetteja. Olen toki tehnyt erilaisia torjuntaruiskutuksia, mutta ruiskutukset eivät tavoita kaikkia kirvoja, joten ruiskutuksista ei ole varsinaista hyötyä.

IMG_20170826_092011
Ananaskirsikan piilommassa olleiden lehtien alta löytyi vielä kirvoja.
IMG_20170826_112650
Ananaskirsikat kypsyvät vielä poiminnan jälkeenkin.
 

Saastuneiden ananaskirsikoiden jälkeen sai luvan lähteä amppelikurkut ja viidakkokurkku. Amppelikurkut olivat jo melkoisen heikossa kunnossa, mutta niillä oli takana erittäin satorikas kausi. Niiden mukana lähti lähes puolivarkain viidakkokurkku, joka oli lassonnut itsensä yläilmoihin. Sen sato oli suhteellisen vaatimaton. Kasvina kuitenkin jännä ja sopii erinomaisesti koristamaan mm. lämmintä terassia tai valoisaa verantaa.

IMG_20170826_095503
Amppelikurkkujen kasvuston poisto vapautti valon taivaalta.
IMG_20170826_094112
Viidakkokurkku on salakavala kiipeilijä.
IMG_20170826_094809
Viidakkokurkun pääjuuri on paksu. Se muuten maistuu raa’alta perunalta.

Kun heikossa kunnossa olleet kasvi saatiin raivattua, oli vuorossa chilit. Niiden raivaus aloitettiin kasveista joissa ei ollut hedelmää. Jossakin mielessä on sääli heittää isoja ja rotevia puskia kompostiin, mutta syksyn myötä realiteetit on tunnustettava ja hyväksyttävä se tosiasia ettei kauden loppuun ole enää pitkää aikaa. Sadottomien kasvien jälkeen vuorossa oli lehdistön ja sadottomien oksien karsintaa.

IMG_20170826_095456
Manzano red rocoto. Tämä kasvi oli huippukunnossa, mutta satoa ei enää ollut. Komposti kutsui.

Tästä alkaakin sitten hiljalleen kauden päätökseen valmistautuminen. Kasvihuoneessa oli tänään koko päivän lämpö päällä, jolla kuivattiin kasvustoa, ilmaa, kuin myös maalattiaa. Iltaan mennessä kasvihuoneessa olikin jo ihan eri fiilis. Nyt toki täytyy pitää silmällä vihannespunkkeja jotka pitävät kuivasta ilmasta. Ensi kaudeksi ei ole suunnitteilla suuria parannuksia, joten kauden lopettamiseen ei ole entisten vuosien tapaan kiirettä. Katsotaan miten kasvit pärjäilevät ja kuinka suotuisa syksy ja alku talvi on.

IMG_20170826_183328[1]
IMG_20170826_183501[1]
IMG_20170826_183542

torstai 24. elokuuta 2017

Sipulit maasta

Sipuleista oli normaalia suurempi kattaus tällä kaudella. Perinteisen istukassipulin lisäksi kokeilussa oli jättisipulia ja salottisipulia. Kaksi jälkimmäistä oli poikkeuksellisesti kylvetty siemenestä.

Istukassipulit lähtivät toukokuun alusta todella huonosti kasvuun. Istukassipulipussista lähti lopulta kasvuun vain noin 10-15 sipulia. Tilannetta alettiin paikkaamaan paniikinomaisesti toukokuun lopulla. Tällöin sipulit istutettiin kennoihin ja esikasvatus tehtiin lämpimässä kasvihuoneessa. Avomaalle sipulit päätyivät 3. kesäkuuta.

Vaikka aloitus oli huonon alun takia myöhäinen, istukassipulit kasvoivat lähes normaaleihin mittoihin. Muutamia isompia sipuleita joukosta löytyy ja niiden voisi määrällisesti olettaa olevan toukokuussa kasvuun lähteneitä. Jälkimmäiselle setille olisi toki toivonut extrakuukautta, mutta sipulien naatit olivat jo taittuneet poikki ja tuleentuminen oli lähtenyt käyntiin. Sipulit nostettiin siis ylös ja siirrettiin sateensuojaan kuivumaan. Tuleentumisen alkamista voi nopeuttaa elokuun puolivälissä taittamalla varret kaulasta asti alas multaan. Jos naatit ovat vielä hyvällä mallilla ja säät suosivat kasvamista, voi kasvukauden lopettaa lopulta vain nostamalla sipulit maasta kuivumaan.

IMG_20170822_112505

IMG_20170823_190141

IMG_20170822_112457


Jättisipulia tahdoin kokeilla vain nähdäkseni onko sipulin kasvattaminen siemenestä kuinka mahdollista. Siemenkauppa.comista löytyi lopulta erittäin laaja valikoima sipulien siemeniä ja valikoiman runsaus yllättikin. Koska koe oli omaa laatuaan, en halunnut kasvattaa mitään perinteistä sipulia. The Kelsae oli tähän kokeiluun täydellinen. Itäminen oli hyvää ja kasvu nopeaa sisätiloissa. Ennen siirtoa kasvihuoneeseen ja avomaalle, kasvu kuitenkin tuntui keskittyvän vain varteen. Pitkiä honteloja varsia joutui lyhentämään pariin otteeseen niiden vain kaatuillessa tuennasta huolimatta.

Yksi jättisipuli päätyi Air-Pot ruukkuun ja kolme muuta päätyi avomaalle suoraan peltoon. Aluksi eroja ei näkynyt, mutta sitten pellossa olleet jäivät juromaan, eikä kasvua tapahtunut. Air-pot ruukussa ollut jättisipuli kasvoi lopulta tavallisen sipulin mittoihin, joka sekin on tavallaan saavutus ensimmäiselle kerralle.

Jos sipulin kasvatusta miettii ensikaudeksi, niin siemenet on hyvä tilailla nyt syksyn aikana ja kylvöt tulisi suorittaa marraskuun aikana. Jättisipulin kasvatus on eräänlainen taiteenmuoto, mutta ei varsinaisesti eroa chilinkasvatuksestakaan jos siihen haluaa hieman panostaa. Tässä hyvä video jättisipulin kasvatuksesta. Jättisipuli kasvaa jatkossakin täällä, mutta kasvatukseen pitää hieman keskittää tarkkuutta.

IMG_20170822_112659

IMG_20170822_112558


Kolmantena sipulina oli salottisipuli. Sen kylvö tapahtui ehkä turhan myöhään, vaikka pussin ohjeistuksen mukaan oltiin aikataulussa. Siemenet itivät hyvin ja taimet lähtivät hyvin kasvuun. Avomaalle siirrettäessä tapahtui jotain ja kasvu pysähtyi. Kesän viileys lienee yksi kasvamattomuuden aiheuttaja, mutta myös kasvoivat ympärillä liikaa. Nämä kokivat saman kohtalon kuin avomaan jättisipulit, eli ne jäivät kaalien varjoon. Kaalien kasvu oli tänä vuonna runsasta ja ne varjostivat vähän kaikkea. Sipulit jäivät erittäin pieniksi ja jatkoa ajatellen sipulit pitäisi saada yhteen polkujen ympäröimään penkkiin, jossa niiden valon saanti on turvattu.

IMG_20170823_190102 

IMG_20170822_143938[1]

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Härmää ja nokihometta

Syksy on sienien aikaa. Nokihome on tuttu vieras chilien lehdillä näin syksyisin ja tuntuu etten voi välttää sitä mitenkään. Tänä vuonna on taas kurkkujen lehdillä ollut härmää. Sieniä siis molemmat.

IMG_20170819_184726
Nokihometta ananaskirsikan lehdellä. Nokihometta voidaan kutsua myös nokihärmäksi.

IMG_20170819_184549
Tavallista härmää kurkun lehdellä hopeisina laikkuina.

Olen ollut siinä käsityksessä, että öljyiset torjunta-aineet antavat loistavan kasvualustan näille sienille. Vaan väärässäpä olen ollut. Niin eikä ne lehdet ole edes jääneet öljyisiksi kun olen käyttänyt Jaakontaian Carbon Kick Boosteria.

IMG_20170819_184639
Nokihome ei tarvitse orgaanista pintaa kasvualustakseen. Heikosti tuulettuvat paikat saavat homeen nopeammin kasvamaan. Tämä kori oli kirvojen saastuttaman ananaskirsikan alla.

Lepaan puutarhamessuilla sain jututtaa asiantuntijoita aiheesta ja kyselin torjuntavinkkejä lähinnä nokihomeeseen. Nokihome elää kirvojen erittämässä sokerissa. Ensimmäinen askel nokihomeen hävittämiseen on tuhota olemassa olevat kirvakannat. Sitten seuraavaksi pestään lehdet. Kyllä, tässä tämä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Melko suora neuvo oli levittää lehdistöön niin voimakas pesuaineliuos kuin uskaltaa ja sitten vaikutuksen jälkeen huuhdella lehdet. Toki varsinaisen pesunkin voi ottaa mukaan laskuihin, mutta siitä todennäköisesti seuraa vain lisää vioituksia, eikä se ole vähänkään isommassa mittakaavassa edes mahdollista tehdä.

IMG_20170819_184417
Biolanin Merileväuute-mäntysuopa-Carbon Kick Booster on ollut suhteellisen hyvin toimiva apu. (Korkillinen merileväuutetta,1dl mäntysuopaa ja 0,5ml CKB /1litra vettä)

Olen ruiskutellut kasvustoihin nyt jo muutaman mäntysuopa-merileväliuosta. Mukana on ollut myös jonkin verran Carbon Kick Boosteria, koska haluan vähitellen varmistua punkkien häviämisestä ennen lämmityskauden alkua. Kirvat alkavat hävitä, joskin niitä tuntuu aina löytyvän jonkun lehden alta muutamia. Nokihomekin alkaa väistyä muutaman pesukerran jälkeen.

Yksi ässä on vielä hihassa, johon pitää yrittää turvautua jos nämä sienet eivät ota talttuakseen. Näin luomun ja yhä tiukkenevien säädösten aikakautena torjuntamahdollisuudet ovat kotipuutarhassa melko vähäiset ja lähinnä vaativat suurta innovatisuutta entisaikojen torjuntakeinojen pohjalta.
IMG_20170819_184430[1]
Aiemmin paksun “noen” peitossa olleet lehdet alkavat näyttää paremmilta. Nokihome lähtee selkeästi paremmin kiiltäviltä lehdiltä kuin matta- tai karvapintaisilta lehdiltä.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Syksy hiipii hiljaa kasvustolle

Kottaraiset ovat alkaneet kerääntyä parviksi ja suunnittelevat suuntaamista etelään. Se on merkki syksyn saapumisesta. Kelit ovat olleet vielä Lounais-Suomessa suhteellisen kesäiset, jollei viime aikojen sateita lasketa mukaan. Lämpötilat ovat olleet myös öisin kiitettävällä tasolla. Syksy tulee väistämättä ja eletäänhän jo elokuun puoliväliä. Avomaalla perunan ja herneiden varret alkavat kellastua. Kaalit ovat ehkä normaalia hieman myöhässä, mutta vielä ei ole niiden aika. Alkukesän viileys näkyy, vaikka se auttoi monia kasveja kasvamaan reheväksikin.

Kasvihuoneissa elämä jatkuu lähes normaalina. Satoa tulee tasaiseen tahtiin kurkun, tomaatin, kuin myös chilin ja paprikan suhteen. Chili- ja paprikakasvihuoneessa on ollut jonkun verran ongelmia tuholaisten kanssa. Vihannespunkit ja kirvat ovat nyt kiusoitelleet, mutta ovat lähinnä aiheuttaneet vain päänvaivaa olemassa olollaan.
Elokuun alussa kasvustosta löytyi ainoastaan vihannespunkkeja ja ruiskutin kasvustot kauttaaltaan Carbon Kick Boosterilla, 1%:n vahvuisella liuoksella. Tästä seurasi runsaasti keltaisia lehtiä, mutta varsinaisia polttovioituksia ei näkynyt. Viikon päästä tästä, löysin kasvustoista myös kirvoja. Vihannespunkkeja en tässä vaiheessa nähnyt, mutta en sen kummemmin etsinytkään. Kirvat olivat tuoneet myös uuden ongelman, nokihomeen.

Nokihome tuntuu olevan lähes vakio tässä kasvihuoneessa syksyisin. Kirvat ja öljyiset torjunta-aineet yleensä laukaisevat nokihome infektion. Vaikka kausi alkaa olla suhteellisen lopussa, päätin suorittaa torjuntaruiskutuksen. Jaakontaikaa, Carbo Kick Boosteria (0,5%), Cyperiä ja pisteenä iin päälle: vetyperoksidia. Vetyperoksidin osuus jäi lopulta matalaan 0,06%:iin. (Cooper Cyperin luvallinen käyttö loppuu 31.10.2017) Tällä koktaililla näytin päässeen kirvoista, mutta myös nokihomeesta. Kasvustot säilyivät tällä kertaa myös ilman vaurioita. Tästä eteenpäin torjuntaa tulisi suorittaa suhteellisen luomuna residenssin kehittymisen ehkäisimeksi. Tavoitteena olisi saada tuholaiskannat alas ennen lämmityskauden alkua.

02-IMG_20170813_141033

03-IMG_20170813_141047

04-IMG_20170813_141225
Tomaatit alkavat kärsiä syksyn virustaudeista.

05-IMG_20170813_141301
Ruusukaalit ovat tykänneet kesästä. Nyt odotellaan sadon muodostumista.

06-IMG_20170813_141356

01-IMG_20170813_141006

07-IMG_20170813_141455
Manzano red kantaa mahtavaa satoa, mutta uudistetussa lannoitusohjelmassakaan ei näytä puhti riittävän pitämään kasvia vihreänä.

08-IMG_20170813_141503
Taustalla näkyvä tomaattihuone puretaan kauden päätteeksi. Se ei pienuudessaan ole kovin toimiva. Ensi kaudella jatketaan yhdellä kasvihuoneella.

09-IMG_20170813_141537
Kivakurkku aka. kivano ja marskurkku

10-IMG_20170813_141552

11-IMG_20170813_141600
Ananaskirsikat tuottavat hyvin satoa, mutta ovat myös kirvamagneetteja.

12-IMG_20170813_141612

13-IMG_20170813_141633

14-IMG_20170813_141653
Ecuadorian red pepper for hell C.pubescens

15-IMG_20170813_141704

16-IMG_20170813_141728
Chilikasvihuoneen käytävät ovat ahtaita.

17-IMG_20170813_141742
Aji Rojo C. baccatum

18-IMG_20170813_141758
Aji Rojo C. baccatum

19-IMG_20170813_141816

20-IMG_20170813_141844
Aji Rojo C. baccatum

21-IMG_20170813_141849
Kurkkuamppeleista tulee satoa hyvin, vaikka paikka on välillä tukalan kuuma.

22-IMG_20170813_141859
Viidakkokurkku on kova kiipeilemään.

23-IMG_20170813_141909
Aji Lucento C. pubescens
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...